sunnuntai 27. toukokuuta 2007

VR- toimii kuin junan vessa – tai sitten ei





Kiireinen mies koheltaa läpi ruuhkaisen aseman. Junaan pitäisi ehtiä, mutta kantamukset painavat ja aikaa on ruhtinaalliset viisi minuuttia. Jotenkin selviän ajoissa ja helpottuneena lippuluukulle ja pyydän liput lähtevään junaan opiskelija-alennuksella. Mutta mitäs se virkailija vastaakaan? No can do, junassa tilaa enää ensimmäisessä luokassa, muuten koko kiskosukkula on täyteen bookattu.



Siis mitä helvettiä, tuumaan. Kyseessä on tärkein aika (perjantai n. klo 17.00) ja tärkeä rataosuus (Helsinki-Turku), eikä hommaan ole silti varauduttu riittävällä kapasiteetilla. Alistun kohtalooni ja otan paikan, sillä seuraavan junan lähtöön on 1,5 h aikaa ja minun on oltava Åbolandiassa asap. Hintaa kertyy suuntaansa suolaiset 24,8 rahaa opiskelija-alennuksilla – autollakin kulkisi halvemmalla.



Ensimmäiseltä luokalta odotan vähintään pientä luksusta, vaan mitä saankaan? Samanlaisen matkustamon kuin muissakin luokissa ja kaupan päälle lisukkeena kupin kahvia ja kaksi keksiä. Olenko todella joutunut maksamaan mokoman lisähinnan parista kuivasta keksistä? Eikä edes konjakkia kahvin kanssa. Piparia mutustellessani vaunuun pamahtaa Salon kohdalla vielä remuava +15v. poikaporukka, jotka litkivät loppumatkan limuun sekoitettua viinaa ja piristävät kanssamatkustajiaan yleisellä älämölöllä. Kökkö konnari ei tietenkään huomaa juopottelua, mutta sen sijaan itseltäni kysytään kohteliaasti matkalippua kahteen kertaan uudestaan matkan aikana. Laadukasta palvelua? Not.



Kun Suomessa yksityisautoilu on tunnetusti järkyttävä rikos, josta maksetaan kaiken maailmaan haitta/kateusverot, luulisi edes että julkinen liikenne pelaisi kuten se junan vessa, vaan kuinkas onkaan? Varsinkin rautatieliikenne on sidottu kelvottomiin aikatauluihin ja ylikalliisiin biletteihin. Kuka aivoilla varustettu ihminen mokomia hintoja maksaa, jos ei nauti opiskelija-alennusta, kun välillä alennuksienkin kanssa varustetut maksut tuntuvat ryöstöltä? Eikä junan vessakaan toimi kuten ennen – testasin nimittäin tämän pendolinon avaruusajan pönttöä, joka oli sopivasti sanonut oman sopimuksensa irti. Todennäköisesti edellinen asiakas oli lorotellut virtapiireille ja tehnyt siihen oikosulun – mistä kieli kopin junanvessaankin sopimattoman voimakas urean ja ripulin aromi.

Ei kommentteja: