Kohua

Kävin vilkaisemassa pätkän 300. Jos ei joku vulgaari itseään kyseisen kaltaisilla verta & suolenpätkiä sisältävillä ”historiallisilla” sotaleffoilla sivistämätön ole lajityypin elokuviin tutustunut, niin mars leffaan ja äkkiä!

Kyseinen pätkähän on tullut ulos mittavan kohun saattelemana. Lähes kaikki mahdolliset tahot jotka voivat herneen vetää nokkaansa ovat sen vetäneet – ja aika syvälle ovatkin vetäneet. Herkempien (kuten Iranin presidentti Ahmadinejah) mukaan leffa loukkaa kaikensortin vähemmistöjä ja etnisiä ryhmiä kehitysvammaisista arabeihin ja on vielä kaiken lisäksi vastenmielisen sodanmyönteinen, äijämäinen ja täysin sopimaton nykymaailmantilannetta ajatellen!

Itse asennoiduin teosta katsoessani, niin etten odottanut mitään muuta kuin tahallaan kärjistettyä, äijämäistä silppurisplatteriä. Ja sitä koko leffa tarjosikin tuutin täydeltä, tosin lajityyppinsä parasta, koskaan tehtyä sellaista. Äärikonsensushenkisessä nykymaailmassa mokoma äärimmilleen kärjistetty teos, on kunnioitettavan rohkea teko ohjaajaltaan – tavallaan protesti äärimmäisen tyylipuhtaan, mutta samalla visuaalisesti oikeasti taidokkaasti tehdyn vanhan ajan aivot narikkaan viihteen puolesta.

Kaikkeen ei tarvitse upottaa syvempää sanomaa, kaikella ei tarvitse olla poliittista latausta, tilaa täytyy olla myös viihteelle, jonka ainoa tarkoitus on yllättäen viihdyttää. 300 on elokuva, jota tulisi tarkastella lajityyppinsä edustajien rinnalla, eikä verrata sitä johonkin ranskalaiseen punaviinitaidepläjäykseen. 300 on nykykriitikoille kuin punainen vaate varsinkin elokuvan ohjaajan ilmoittaessa, ettei aivan tietoisena tarkoituksenaan hae mitään muuta kuin tyylikästä elokuva elämystä. Kriitikko ei vain halua sulattaa sitä mukamas rasistisuudet ynnä muut ”loukkaukset” voitaisiin ohittaa sillä, että niitä ei ole tarkoitettu minkäänlaiseksi sanomaksi. No olipahan taas varmasti Turun Sanomien Tapani Maskulalla hauskaa keksiä, miten monisanaisesti kykeneen jälleen teilaamaan yhden rehellisen aivot nollille tekeleen.

Toisaalta 300 on juuri niin överiksi lyöty elokuva, ettei kukaan voi vakavalla naamalla väittää sitä esimerkiksi rasistiseksi (tai no Maskula tietysti voi, mutta hei, sehän on Maskula). Esimerkiksi leffassa kuvatut persialaiset ovat vedetty kaikessa groteskissa vammaisuudessaan ja perverssiydessään niin pahasti yli, että kukaan ei sitä voi ihan oikeasti ottaa todesta. Tai jos pystyy, niin täytyy kyseisen henkilön medialukutaidon olla ala-aste ikäisen luokkaa. Toisaalta leffa selvästi herätti kaikessa testosteronin huuruisessa äijämäisyydessään kaltaisessani 20-vuotiaassa jampassakin pienen barbaarin sisälläni. Olisi se vaan kevliä viilettää sixpäkki paljaana miekka viuhuen voittamattomana sankarina kauloja katkomaan ja voittaa siinä sivussa itselleen se uhkea muija ja puoli valtakuntaa kuin Conan barbaari ikään - juu, tai sitten ei. Jos mä vaan juon ihan rauhassa pullakahvit ja jätän testosteroonin huuruiset sankarityöt koulukirjojen varjoon.